pikkelysömörön

Pikkelysömörön (psoriasis) on krooninen, autoimmuunivälitteinen ihosairaus, jolle on tyypillistä punertavat, hilseilevät läiskät. Läsäkset esiintyvät yleisimmin kyynärpäissä, polvissa sekä päänahassa, mutta ne voivat ilmetä missä tahansa iholla. Oireisiin kuuluu kutina, kiristyksen tunne tai polttava tunne. Taudilla on usein jaksoittainen kulku pahenemis- ja remissiojaksoineen.

Taustalla ovat geneettinen alttius sekä ympäristötekijät. Immunologisesti taustalla nähdään TH17-solujen aktivoituminen, mikä kiihdyttää ihosolujen jakautumista ja aiheuttaa tulehduksellisia plakkeja sekä hilseilyä. Psoriasis voi liittyä myös nivelten tulehduksiin (psoriattinen artriitti) sekä muihin terveysriskitekijöihin, kuten metaboliseen oireyhtymään.

Tyypillisiä muotoja ovat plakkipsoriasis (yleisin), guttate-psoriasis, inverso-psoriasis, pustulosa-psoriasis ja erytroderma. Laukaisijoita ovat infektiot (etenkin streptokokki), stressi, ihoon kohdistuneet vammat (Koebner-ilmiö), tupakointi, runsas alkoholi sekä tietyt lääkkeet.

Diagnoosi perustuu kliiniseen arvioon; tarvittaessa voidaan tehdä biopsia. Hoito riippuu taudin vakavuudesta ja alueista: lievässä muodossa ensisijaisia ovat topikaaliset hoidot kuten kortikosteroidit ja kalcipotriini sekä kosteuttavat tuotteet. Laajemmissa tapauksissa käytetään fototerapiaa (esim. UVB) tai systeemisiä lääkkeitä, kuten metotreksaatia, retinoideja sekä biologisia lääkkeitä (TNF-inhibiittorit, IL-17- ja IL-23-esto-lääkkeet). Psoriittisen artritin riskin vuoksi arvioidaan niveloireita.

Elämäntavat sekä säännöllinen seuranta tukevat hoitoa: painonhallinta, tupakoinnin välttäminen ja terveellinen liikunta voivat vähentää oireita sekä comorbidityriskejä.