pigmentaatioihin

Pigmentaatioihin on yleinen termi ihon ja limakalvojen värimuutoksista, jotka johtuvat melaniinin määrän tai jakautumisen muutoksista. Hyperpigmentaatio tarkoittaa liiallista pigmentaatiota, kun taas hypopigmentaatio viittaa pigmentin vähentymiseen. Pigmentaatioihin liittyvissä tiloissa erilaiset pigmentin määrän muutokset vaikuttavat ihon sävyyn ja ilmeeseen.

Yleisimmät syyt voidaan jakaa ulkoisiin ja sisäisiin tekijöihin. Auringon UV-säteily käynnistää ja ylläpitää monia pigmentaatioita. Iho voi reagoida tulehduksiin, vaurioihin tai akneen jälkiä aiheuttaen postinflammatorisen hyperpigmentaation. Hormonaaliset muutokset, kuten melasma, voivat syntyä raskauden tai hormonaalisen ehkäisyn vaikutuksesta. Ikääntymisen myötä ilmenevät lentigines eli vanhenemispigmentaatiot. Geneettiset tilat, kuten albinismi ja vitiligo, vaikuttavat pigmentaatioon erilailla. Lääkkeet ja tietyt kosmetiikkatuotteet voivat vaikuttaa pigmentaatioon joko lisäämällä pigmentaatiota tai muuttamalla sen jakautumista.

Diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen. Lääkäri arvioi muodon, värin ja muutoshistoriaa. Wood-lamppu voi auttaa erottelemaan pigmentaation tyyppejä, ja dermatoskopia tukee erottelua muun muassa mahdollisista epäilyttävistä muodoista. Tarvittaessa voidaan tehdä lisätutkimuksia ja suunnitella hoito sairastuneen tai syyn mukaan.

Hoito ja hallinta riippuvat pigmentaation syystä. Yleisiä keinoja ovat aurinkosuojan käyttö ja välttäminen sekä topikaaliset hoidot, kuten pigmentin tasoittajat (esim. hydrokinoni, retinoidit, niasiiniamidi) sekä happoja. Lisäksi voidaan käyttää kemiallisia kuorintoja tai laser- tai valoterapiaa. Tulokset vaihtelevat ja hoito voi olla pitkäaikaista. Ennaltaehkäisy painottuu erityisesti UV-suojauksen jatkuvaan käyttöön.