pesumenetelmä
Pesumenetelmä on suomenkielinen termi, joka kuvaa prosessia, jolla esineiltä tai materiaaleilta poistetaan epäpuhtaudet ja saavutetaan määritelty puhtausaste. Se kattaa useita tekniikoita ja menettelyjä, manuaalisesta pesusta automatisoituihin puhdistuslinjoihin. Menetelmän valinta riippuu materiaalin yhteensopivuudesta, epäpuhtauksien tyypistä (pöly, rasva, öljyt, oksidikalvot), halutusta puhtaustasosta sekä jälkitoimista. Yleisimmät lähestymistavat ovat vesipohjaiset pesut, joissa käytetään pesuaineita tai tensidejä sekä mekaanista toimintaa (koneellinen suihkutus tai käsin tehtävä hangitus) ja mahdollisesti kuumentamista. Tarpeen vaatiessa käytetään ei-vesipohjaisia liuottimia tai höyrypuhdistusta. Ympäristö- ja turvallisuuskysymykset ohjaavat nykyisin yhä useammin vedenkäyttöisiä, suljetun kierrätyksen järjestelmiä sekä vähäliuotteisia ratkaisuja. Kuivausmenetelmät, kuten CO2-kuivaus ja höyrypuhdistus, ovat vaihtoehtoja lämpöä herkille osille.
Pesumenetelmän tyypillinen toteutus sisältää esipesun suurten epäpuhtauksien poistamiseksi, pesun oikean pesuaineen kanssa, huuhtelemisen deionisoidulla vedellä jäännösten
Toiminta on osa laatu- ja ympäristöjärjestelmiä, ja sitä ohjaavat useiden standardien sekä säädösten asettamat vaatimukset turvallisuudesta,