perusväitteet

Perusväitteet ovat argumentin perustaksi asetettuja väitteitä, joihin johtopäätökset tai teorian rakenne nojaa. Ne voivat toimia sekä osana loogista päättelyä että osana tutkimuksellista selostusta. Perusväitteet voivat olla tosia tai epätosia, mutta niiden on oltava selkeitä, relevantteja ja mahdollisesti todistettavissa.

Perusväitteiden rooli on tarjota perustelut: ne määrittelevät, millä perusteella väite voidaan hyväksyä, ja ne voivat olla empiriopohjaisia, analyyttisiä tai normatiivisia. Ne voivat olla ilmeisiä tai piileviä, jolloin lukijan tai kuulijan tehtävänä on tunnistaa ja arvioida niitä. Esimerkki klassisesta loogisesta päättelystä: kaikki ihmiset ovat kuolevaisia, Sokrates on ihminen, siis Sokrates on kuoleva. Tässä Sokrates on ihminen sekä kaikki ihmiset ovat kuolevaisia ovat perusväitteitä.

Erilaisia perusväitteitä hahmotetaan usein kolmella päätyypillä: empiriset väitteet, jotka perustuvat havaintoihin tai dataan; analyyttiset väitteet, joiden totuus riippuu käsitteiden välisestä määritelmäyhteydestä; ja normatiiviset väitteet, jotka ilmentävät arvo- tai päämähäveliä. Lisäksi perusväitteet voivat olla eksplisiittejä tai implisiittejä ja niiden asema kannattaa tehdä näkyväksi.

Perusväitteiden laatu vaikuttaa argumentin luotettavuuteen. Hyväksyttävä argumentti on johdonmukainen ja perusväitteet ovat kohtuullisesti todennettavissa tai yhteensopivia todennetun tiedon kanssa. Tieteessä ja journalismissa perusväitteiden läpinäkyvyys on keskeistä, jotta väitteet voidaan arvioida kriittisesti ja mahdollisesti repiä irti virheistä tai asettamattomista oletuksista.

---