perusvalmistuksessa

Perusvalmistuksessa on termi, jota käytetään usein valmistusteollisuudessa kuvaamaan tuotantoketjun alkua, jolloin raaka-aineet valmistellaan seuraavaa käsittelyä varten. Tavoitteena on muuntaa epäyhtenäiset syötteet tasaiseksi ja ennustettavaksi syötteeksi, joka soveltuu jatkossa tapahtuvaan prosessointiin.

Käytännössä perusvalmistukseen voi sisältyä mekaanista käsittelyä kuten murskausta, jauhamista ja sekoittamista, sekä luokittelua ja lajittelua. Lisäksi voidaan suorittaa kuivausta kontrolloidun kosteuden saavuttamiseksi, sekoituksia eri ainesosien tasaiseen koostumukseen sekä puhdistus- tai suodatusvaiheita. Joissakin prosesseissa tehdään myös esimuotoilua tai esivalmistelua ennen varsinaista tuotantovaihetta.

Toimialoittain perusvalmistuksen tehtävät ja laajuus vaihtelevat. Esimerkkejä ovat rakennusmateriaalit, metallit ja mineraalit sekä kemikaali- ja elintarviketeollisuus. Erityisesti suurissa tuotantoyksiköissä perusvalmistukseen kiinnitetään huomiota, koska siitä riippuu downstream-vaiheiden tehokkuus, tuottavuus ja lopputuotteen laatu.

Laatu ja valvonta ovat keskeisiä osia perusvalmistuksessa. Tyypillisiä mittareita ovat partikkeleidenkokojakauma, kosteus, puhtaus ja koostumus sekä prosessin toistettavuus. Käytössä ovat mittaus- ja automaatiojärjestelmät sekä dokumentointi, kuten prosessikuvaukset ja standardit operatiiviset menettelyt (SOP).

Perusvalmistus liittyy tiiviisti seuraaviin vaiheisiin, kuten loppukäsittelyyn tai loppuvalmistukseen. Termiä käytetään kontekstisidonnaisesti, ja sen tarkka merkitys riippuu teollisuudenalasta ja prosessista.