perustukseen

Perustukseen on suomen kielen sana perustus illatiivimuodossa. Perustus tarkoittaa sekä rakennuksen pohjaa ja tukea että laajasti jotakin, jonka varaan jokin rakentuu tai kehittyy. Rakennuksissa perustukset ovat maanalaista tai maan pinnan alapuolista tukirakennetta, joka siirtää kuormat ja mahdollistaa rakenteen vakauden. Abstraktimmassa käytössä perustus viittaa perustaksi tai pohjaksi muodostuvaan ajatukseen, järjestykseen tai periaatteeseen, jonka varaan toiminta tai yhteiskunnallinen kokoonpano rakentuu. Juridisessa kontekstissa yleisin käsite korkeimman lainsäädännön puolella on perustuslaki, mutta perustus-sanaa esiintyy laajemmissa ilmauksissa kuten perustusperiaatteet tai perustukset.

Illatiivi muoto perustukseen ilmaisee liikettä kohti perustusta tai kohti perustaan liittyvää tilaa. Sitä käytetään kielessä tilanteissa, joissa puhutaan siirtymisestä kohti perustaa tai kohti sen luomia rakenteita.

Etymologisesti sana perustus juontaa verbista perustaa, jolla merkitään asettamista perusteeksi tai perustamisen toimintaa. Sillä on yhteyksiä sanoihin peruste, perusteellinen sekä perustaminen. Käyttökonteksteja ovat arkkitehtuuri ja rakennustiede, filosofia sekä politiikka ja lainsäädäntö, joissa puhutaan sekä konkreettisista perustuksista että abstrakteista perusteista. Perustukseen-muotoa käytetään näin ollen sekä fyysisen että metaforisen perustan merkityksissä.