perussuureisiin

Perussuureisiin tarkoitetaan mittausjärjestelmän perustavia suuria, joita ei määritellä muista suureista, vaan joista muut suureet johdetaan niiden avulla. Siis ne ovat mittajärjestelmän kivijalkoja, joiden arvot ja yksiköt määrittävät koko mittaamisen tavan. SI-järjestelmässä on seitsemän perussuuretta, jotka vastaavat muun muassa pituutta, massaa ja aikaa sekä sähkövirtaa, lämpötilaa, ainemäärää ja valovoimaa. Näiden perussuureiden yksiköt ovat metri, kilogramma, sekunti, ampeeri, kelvin, mol ja kandela.

Käytännössä perussuureista johdetaan suuria, joita arvoidaan tietyllä tavalla niiden perusteellisten yksiköiden avulla. Esimerkkejä johdettavista suureista ovat nopeus (pituus jaettuna ajalla), voima (massa kerrottuna kiihtyvyydellä), energia ja entropia sekä virta ja tehon kaltaiset suureet. Perussuureiden määrittelyt ja yksiköt ovat yleisen kansainvälisen yhteistyön tulosta, ja ne on tarkoitettu olevan universaaleja ja toisiaan tukevia.

Historia ja määrittelyt ovat kehittyneet, ja vuoden 2019 uudistuksessa SI-pohjaerien yksiköt määriteltiin kiinnittämällä ne fyysisten vakioiden arvoihin. Esimerkiksi pituus määritellään siten, että valon nopeus tyhjiössä on tarkasti 299 792 458 metriä sekunnissa, sekunti cesium-133-atomin säteilyn 9 192 631 770 sykkeen perusteella, kelvin Boltzmannin vakion avulla, sekä ampeeri yhden coulombin per sekunti määritelmän kautta, ainemäärä Avogadron vakiolla sekä kandela tietyllä luminoivalla teholla. Näin perussuureista muodostuu tasa-arvoinen, pysyvä perusta mittaamiselle ja vertailulle eri laitosten välillä.