permanenttimagneetit

Permanenttimagneetit ovat magneetteja, joiden magnetismi säilyy ilman jatkuvaa sähkövirtaa tai ulkoista magneettikenttää. Niiden magnetisointi on materiaalin sisäinen ominaisuus, ja magneetti pysyy magnetoituna useimmiten vuosikymmeniä, kun sitä ei altisteta voimakkaalle demagnetoinnille tai haitallisille olosuhteille.

Yleisimmät permanenttimagneettien materiaalit ovat ferriittiset magneetit, alnico- ja harvinaisten maametallien magnetit kuten neodymium-rauha-bor (NdFeB) sekä samarium-kobolti (SmCo). Ferriittiset magneetit ovat edullisia ja korroosionkestäviä, mutta niiden magneettinen teho on alhaisempi. Alnico-magneetit kestävät hyvin korkeita lämpötiloja, mutta niiden energiateho on matalampi ja magneettinen kova vetovoima heikompi. NdFeB-magneetit ovat tällä hetkellä voimakkaimpia pienikokoisissa laitteissa, mutta ne ovat hauraampia ja herkkiä kosteudelle ja hapettumiselle, mikä edellyttää suojaavaa pinnoitetta. SmCo -magneetit yhdistävät korkean lämpötilan kestävyyden ja hyvän korroosionkestävyyden, mutta ne ovat kalliimpia ja rajoitetumpia määrällisesti.

Ominaisuuksiin vaikuttavat sekä materiaali että valmistustapa, muun muassa magnetoitumisaste, sietokyky lämpötilalle ja koercitiviteetti (kyky vastustaa demagnetisaatiota). Permanenttimagneettejä käytetään laajasti sähkömoottoreissa, generaattoreissa, voimansiirroissa, kiinnitys- ja lukituslaitteissa sekä elektroniikassa ja kulutustavarateollisuudessa.

Keskustelu kestävän kehityksen näkökulmasta käsittelee raaka-aineiden hankintaa, kierrätystä ja kiertotaloutta sekä magnettien turvallista poistamista ja hävittämistä.