perinnöllisyyslait

Perinnöllisyyslait ovat Suomen lainsäädäntöä, joka säätelee kuolleen jäämistön jakamisen sekä testamentin tekemisen ja jäämistön hallinnoinnin. Keskeisenä kokonaisuutena toimii Perintökaari, joka määrittelee käytännöt laillisen perimisen, testamentin vaikutukset sekä perinnönjaon menettelyt.

Perillisten oikeudet ja jakamisen periaatteet määräytyvät lain mukaan. Laki turvaa läheisten, kuten puolison ja lasten, oikeuksia jäämistöön osittain riippumatta testamentin määräyksistä. Tämä tarkoittaa, että osaa omaisuudesta ei voi kokonaan poistaa testamentilla, mikä tunnetaan lakiosana tai muulla vastaavalla käsitteellä. Lopullinen jakaminen voi perustua sekä testamentin määräyksiin että laillisiin oikeuksiin, ja se voi poiketa elossa olevan henkilön toiveista ainoastaan laillisten rajoitteiden puitteissa.

Testamentti on keino ohjata jäämistön jakamista oman toiveen mukaan ja se antaa mahdollisuuden jakaa omaisuus ei-läheistenkin kesken. Testamentin laatimisen yhteydessä on noudatettava voimassa olevia muotovaatimuksia, ja testamentti on usein syytä laatia asiantuntevan avustajan kanssa, jotta se ei jää virheellisen muotonsa vuoksi voimaanpanematta.

Perintövero ja lahjaverotus ovat osa perinnön järjestämistä. Suomessa perintö- ja lahjaverotukseen sovelletaan erilaisia veroasteikkoja riippuen suhdeluokasta ja jäämistön määrästä. Verotus vaikuttaa siihen, miten paljon jäämistöstä käytettävissä olevan omaisuuden arvoa säilyy perillisillä.

Prosessi käytännössä lähtee kuolemasta: jäämistö selvitellään, pesänhoitaja tai pesänselvittäjä hoitaa inventaarion, Velat ja varat selvitetään ja lopuksi jaon toteuttaa tarvittaessa tuomioistuin tai pesänjakaja. Näin varmistetaan oikeudenmukainen ja järjestyksellinen jakaminen sekä kaikkien asianosaisen oikeuksien huomioiminen.