perfusioon

Perfusioon, tai perfusio, tarkoittaa nesteen kierrättämistä kudoksen, elimen tai koko kiertojärjestelmän kautta. Tyypillisesti nesteenä käytetään verta tai säilöntä- ja lääkeaineseoksista koostuvaa ratkaisua. Tavoitteena on ylläpitää kudosten hapen ja ravinteiden saanti, poistaa metaboliset jätteet sekä yleensä säätää lämpötilaa ja paineita siten, että kudos pysyy elossa tai säilyy optimaalisessa tilassa käytettäväksi myöhemmin. Perfusio voidaan toteuttaa joko luonnollisessa, elossa olevassa tilassa tai ulkoisessa, kontrolloidussa ympäristössä, jossa elimelle tarjotaan kiertävä neste.

Fysiologisessa kontekstissa perfuusio viittaa verenvirtaukseen ja kudosten verisuoniston toimintaan. Sen määrä ja laatu määräytyvät verenpaineen, verisuonten vastuksen sekä kudosten vaurioitumisen tai sairauden tilan mukaan. Kuvantamismenetelmät, kuten CT- ja MR-perfuusio sekä pienemmissä yksiköissä käytettävät tekniikat kuten laser-todennusmenetelmät, mahdollistavat kudosten verenvirtauksen ja hapensaannin arvioinnin nopeasti.

Lääketieteellisissä sovelluksissa perfusio on keskeinen sekä elinsiirroissa että kudosten säilyttämisessä ennen siirtoa. Koneperfuusio käyttää laitteen tuottamaa kiertoa ja hapetettua nesteen kiertoa kudoksessa tai elimessä, mikä voi parantaa säilyvyysaikaa sekä vähentää iskeemian aiheuttamaa vauriota. Koneellinen perfusio on yleistymässä erityisesti sydän-, maksa-, munuais- ja keuhkoelinten säilytyksessä, sekä alueellisissa hoidoissa, kuten esimerkiksi lääkeet erikoiskohdistettuna tietyllä kudoksella.

Perfusioon liittyy sekä mahdollisuuksia että riskejä. Mahdollisia komplikaatioita ovat veritulpat, turvotus, tulehdus sekä kudosten vaurioituminen, jos kierto ei ole riittävän tasapainossa. Tutkimus ja standardointi jatkuvat, jotta perfusio voidaan toteuttaa turvallisesti ja tehokkaasti eri kliinisissä sovelluksissa.