peptidiyhdisteiden

Peptidiyhdisteet ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa peptidisidokset yhdistävät aminohappojen jonoja. Peptidit voivat olla dipeptidejä, tripeptidejä, oligopeptidejä tai pidempiä polypeptidejä; proteiineja voidaan pitää suurina polypeptidiketjuina. Peptidiyhdisteet toimivat keskeisinä rakennuspalikoina biologisissa prosesseissa ja ne voivat olla signaalimolekyylejä, hormoneja sekä entsyymien rakennusosia.

Rakenne ja luokitus

Peptidiyhdisteet muodostuvat aminohappojen välisistä kondensaatioreaktioista, joissa vapautuu vesi. Peptidiyhdisteitä voidaan luokitella di- ja monopeptideihin sekä pidempiin polypeptideihin; proteiineja voidaan pitää suurina polypeptidiketjuina. Lisäksi termiä käytetään laajasti peptidimimeetteihin eli peptidien kaltaisiin yhdisteisiin, jotka jäljittelevät peptidien rakennetta tai toimintaa mutta voivat sisältää synteettisiä tai ei-perinteisiä rakenneosia.

Biologiassa ja synteesi

Biologisessa kontekstissa peptidit syntetisoidaan sekä ribosomaalisesti geneettisen koodin ohjaamana prosessina että ei-ribosomaalisesti erillisillä entsyymeillä (nonribosomaaliset peptidisynteesit). Laboratoriossa peptidejä valmistetaan usein kiinteän faasin syntetisoidulla SPPS-tekniikalla, joka mahdollistaa pitkien ja monimutkaisten peptideiden hallitun rakentamisen.

Ominaisuudet ja sovellukset

Peptidiyhdisteet voivat muodostaa monia sekundaarirakenteita, kuten alfa-heliksiä ja beta-levyjä, ja niiden biologinen aktiivisuus riippuu usein koostumuksesta sekä järjestyksestä. Peptidit ovat keskeisiä lääkkeissä, tutkimuksessa ja biomateriaalien kehityksessä. Haasteita ovat proteolyyttinen hajoaminen ja rajoitukset suun kautta tapahtuvassa annon, joihin vastataan muun muassa D-aminohappojen käyttöönotolla, syklistyksillä ja peptidomimeeteillä.