peptidimolekyylejä

Peptidimolekyylit ovat lyhyitä aminohappoketjuja, jotka muodostuvat peptidisidosten avulla. Ne ovat proteiinien rakennuspalikoita, mutta ovat kooltaan pienempiä. Peptidit voivat koostua muutamasta aminohaposta aina muutamaan kymmeneen aminohappoon. Niiden pituus erottaa ne suuremmista proteiinimolekyyleistä, jotka sisältävät yleensä yli 50 aminohappoa.

Peptidien tehtävät elimistössä ovat moninaisia. Monet peptidit toimivat hormoneina, kuten insuliini ja glukagoni, jotka säätelevät verensokeria. Toiset peptidit toimivat välittäjäaineina hermostossa, ja jotkut voivat vaikuttaa immuunijärjestelmän toimintaan. Peptidit ovat myös keskeisiä solujen välisessä viestinnässä.

Peptidien rakenne on lineaarinen, mutta ne voivat taittua kolmiulotteisiin muotoihin, mikä vaikuttaa niiden toimintaan. Aminohappojen järjestys peptidiketjussa määrää sen ominaisuudet ja biologisen aktiivisuuden. Peptidit syntetisoidaan solujen ribosomeissa osana proteiinisynteesiä, tai ne voivat olla peräisin proteiinien pilkkoutumisesta.

Koska peptidit ovat pienempiä ja usein aktiivisempia kuin suuret proteiinit, niitä tutkitaan paljon lääkekehityksessä. Peptidilääkkeitä käytetään esimerkiksi diabeteksen, syövän ja muiden sairauksien hoidossa. Niiden spesifisyys ja rajallinen hajoaminen tekevät niistä houkuttelevia terapeuttisia aineita.