passivointiprosessit
Passivointiprosessit ovat metallien pinnankäsittelytoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on muodostaa ohut, tiivis passiivikerros ja parantaa korroosionkestävyyttä. Yleisintä on ruostumattoman teräksen ja alumiinin käsittely, mutta ilmiö liittyy moniin metalleihin, joille muodostuu oksidikerros. Passiivikerroksen tehtävänä on estää hapen ja veden pääsy pinnan alle ja siten hidastaa syöpymistä. Kerros on yleensä kromi- tai alumiinioksidiperäinen ja itsestään parantuva, jos pinta vaurioituu.
Passivointia hyödynnetään sekä kemiallisissa että elektrolyyttisissä menetelmissä. Kemiallinen passivointi käyttää hapoista liuosta, kuten typenitraatti- tai sitruunahappopohjaisia
Standardit ja tarkastusohjeet ohjaavat toimintaa. Yleisiä standardeja ovat esimerkiksi ASTM A967 ja ASTM A380 sekä vastaavat
Sovellukset ja rajoitteet: Passivointia käytetään elintarviketeollisuudessa, lääketieteellisissä laitteissa, rakennus- ja teollisuusmateriaaleissa sekä putkistoissa. On kuitenkin muistettava,