passiivisuudelta

Passiivisuudelta on suomalainen ilmaisumuoto, jota käytetään kuvaamaan passiivisuuden aiheuttamia, seuraavia tai peräisin olevia ilmiöitä. Termi voi viitata sekä kielelliseen passiivisuuteen että käyttäytymisen tai asenteen passiivisuuteen, ja sen tarkempi merkitys riippuu kontekstista.

Linguistisessa mielessä passiivisuus tarkoittaa kieliopillista rakennetta, jossa lauseen toimija ei ole täsmällisesti ilmaisettuna tai jossa tekemisen suorittaja on vähemmän näkyvä. Suomen kielen passiivi voidaan muodostaa useilla tavoilla, ja passiivinen lause korostaa teon kohteena olevaa asiaa sen suorittajan sijaan. Esimerkkinä voidaan käyttää lauseen rakennetta, jossa subjekti on yleisönä tai nimeämätön: Lähde sanelee ohjeet. Passiivisuudelta käytetään usein keskustelussa kuvaamaan tilaa, jossa toimijuuden tunnetta ei haluta korostaa.

Käyttäytymistieteissä passiivisuus viittaa alttiuteen välttää toimintaa, osoittaa niukkaa aloitteellisuutta tai mukautua olemassa oleviin olosuhteisiin ilman aktiivista muutosta. Passiivisuudelta kärsivissä tilanteissa voi esiintyä motivaation puutetta, oppimisen hidastumista tai heikentynyttä osallistumista työssä, koulutuksessa tai yhteisöllisessä toiminnassa. Taustalla voivat olla esimerkiksi itseä epäilevä asenne, pelko epäonnistumisesta, opittu avuttomuus tai sosiaaliset normit.

Käytännön näkökulmassa passiivisuudelta voidaan pyrkiä vähentämään tukea tarjoamalla selkeitä tavoitteita, palautetta, itseisarviointia ja pienin askelin eteneviä haasteita. Yhteiskunnallisella tasolla korostetaan usein toimijuutta ja osallisuutta sekä koulutuksessa, työssä ja yhteisöllisissä toiminnoissa.