passiivijäähdytys

Passiivijäähditys tarkoittaa jäähdytystä, joka tapahtuu ilman suuria aktiivisia jäähdytyslaitteita. Se perustuu rakennuksen ja ympäristön luonnollisiin fysikaalisiin ilmiöihin sekä suunnitteluratkaisuihin, joiden avulla hallitaan lämpökuormaa ja parannetaan sisäilman viihtyvyyttä energian käytön minimoimiseksi. Tavoitteena on pitää tilat mukavina sekä kesällä että siirtää helposti lämpöä pois ilman suurta sähkönkulutusta.

Keskeisiä keinoja ovat:

- Lämmön massan hyödyntäminen: massiiviset rakenteet sitovat lämpöä päivällä ja vapauttavat sitä viileämmällä hetkellä, jolloin sisäilman lämpötila tasoittuu.

- Luonnollinen ilmanvaihto: poikittaiset ja pystysuorat ilmanvaihtoliittymät sekä ikkunoiden säätö mahdollistavat ilman sadelevyksen ja ilmanvaihdon ilman koneellista tukea.

- Varjostus ja rakennusmuoto: aurinkosuojat, syöksyt ja rakennuksen optimaallinen ilmansuunta vähentävät sisätilojen lämpökuormaa.

- Säteilylämpö ja lattia-/seinäväähdytys: säteilyyn perustuva jäähdytys sekä rakenteiden kautta tapahtuva lämmön siirto auttavat pitämään tilat miellyttävinä.

- Maan jäähdytys: maaperän viileä insulated lämpötila toimii lämmönlähteenä tai -siirtäjinä käytännön rakenteissa.

- Haihduttava jäähdytys: haihduttava viilennys, käytettävissä etenkin kuiviin ilmastoihin, voi laskea ilman kosteutta ja lämpötilaa.

Sovellukset ja rajoitteet:

Passiivijäähdytys on keskeinen osa energiatehokasta rakentamista ja passiivitalojen suunnittelua. Se sopii monenlaisiin ilmastoihin, mutta tehokkaimmat tulokset saavutetaan yhteisvaikutuksessa muiden rakennusfysiikan keinojen kanssa. Sen suorituskyky riippuu ilmastosta, rakennuksen massasta, ilmanvaihdon hallinnasta sekä käyttäjien toiminnasta. Aktiivisilla ratkaisuilla usein täydentää rakennuksen jäähdytystä tilanteissa, joissa lämpökuormat ovat suuria.