pankkitarinoissa

Pankkitarinoissa on suomalainen ilmauksellinen muoto, joka viittaa pankkeihin liittyviin tarinoihin. Sanaa muodostavat pankki- ja tarina -osat sekä inessiivinen monikon pääte -issa, jolloin kokonaismuoto on pankkitarinoissa. Sitä käytetään kuvaamaan tilaa tai kontekstia, jossa pankkiaiheet esiintyvät teksteissä tai puheessa.

Muodostus ja kielioppi: Pankkitarina on sanapari, joka muodostuu sanoista pankki (bank) ja tarina (story). Nominatiivin monikko on pankkitarinat ja inessiivin monikko pankkitarinoissa. Käyttöala on laaja: sitä käytetään kirjallisuuss- ja media-analyysissä sekä yleiskeskusteluissa, joissa pankkeihin liittyvät tarinat ja rahataloudelliset teemat ovat tarkastelun kohteita.

Käyttökontekstit: Pankkitarinoissa voidaan analysoida esimerkiksi rikos- tai jännityskirjallisuutta, kriisitarinoita sekä uutis- ja keskustelutarinoita, joissa pankkivaikutukset ja luottamus vaikuttavat narratiiviin. Esimerkkejä: "Pankkitarinoissa korostuvat usein jännitys, epäluottamus ja moraaliset kysymykset." Tällainen käsite on lähinnä lingvistinen ja analyyttinen; se auttaa kuvaamaan, miten pankkiaiheet on esitetty.

Rajoitteet: Pankkitarinoissa ei ole vakiintunutta, laajasti käytettyä käsitettä, vaan se on kuvaileva termi, jonka merkitys vaihtelee tekstikohtaisesti.