palvelinresursseihin

Palvelinresurssit ovat sekä fyysisiä että virtuaalisia komponentteja, jotka mahdollistavat palvelimen toiminnan ja suorituskyvyn. Ne määrittävät, kuinka nopeasti ja kuinka paljon tehtäviä palvelin pystyy käsittelemään samanaikaisesti. Keskeisimmät resurssityypit ovat CPU-suoritusteho (prosessorin ytimet ja kellotaajuus), muisti (RAM), tallennuskapasiteetti sekä levyn I/O-kapasiteetti sekä verkkoyhteyden kaistanleveys ja viive. Lisäksi huomioidaan tiedostojärjestelmän suorituskyky sekä ohjelmistolisenssit ja muut käyttöoikeudet.

Resurssit voidaan jakaa ja hallita fyysisesti tai virtuaalisesti. Monissa ympäristöissä käytetään virtualisointia tai konttiteknologiaa, jolloin CPU-, muisti- ja I/O-resursseja voidaan eriyttää ja rajoittaa. Tyypillisiä hallintamenetelmiä ovat resurssimääritykset (quota), ryhmittely ja mekanismit kuten cgroups tai vastaavat, sekä kapasiteetin suunnittelu ja kuormituksen tasapainotus.

Valvonta ja mittaus ovat keskeisiä. Yleisimmät muuttujat ovat CPU-käyttö, RAMin käyttö, levy-/I/O-kuormitus sekä verkkoliikenteen tilanne ja latenssit. Näillä tiedoilla voidaan tunnistaa pullonkaulat, ohjata kapasiteetin suunnittelua ja tehdä päätöksiä resurssien suuntaamisesta.

Pilvi- ja nykyaikaisissa ympäristöissä palvelinresurssit voivat olla virtuaalisia ja skaalautuvat automaattisesti. Tämä mahdollistaa kapasiteetin lisäämisen tai vähentämisen tilanteen mukaan sekä kustannustehokkaan käytön. Hyvä käytäntö on sisällyttää kapasiteetti- ja kustannusnäkökulmat suunnitteluun sekä seurata resursseja reaaliajassa.