ohjelmistolisenssit

Ohjelmistolisenssit määrittelevät, mitä oikeuksia käyttäjällä on ohjelmiston suhteen sekä millä ehdoilla ohjelmistoa saa kopioida, muokata, jakaa tai käyttää. Ne ovat tekijänoikeuden omistajan ja käyttäjän välinen sopimus, joka luo käyttöoikeuksia sekä mahdollisia rajoituksia ja vastuulausekkeita. Lisenssityypit voivat olla kaupallisia tai avoimen lähdekoodin lisenssejä, ja ne voivat koskea sekä ohjelmiston suoraa käyttöä että sen lähdekoodia.

Suljetut eli proprietary-lisenssit rajoittavat huomattavasti käytettävyyttä ja yleensä estävät lähdekoodin julkaisun. Avoimen lähdekoodin lisenssit antavat mahdollisuuden käyttää, muokata ja jakaa ohjelmistoa; niillä voidaan jakaa copyleft- tai permissive-lisenssejä. Copyleft-lisenssit, kuten GNU GPL ja LGPL, voivat velvoittaa julkistamaan muokatun koodin samalla lisenssillä. Permissiviset lisenssit, kuten MIT, Apache 2.0 ja BSD, sallivat laajemman vapaan käytön, myös suljettujen tuotteiden sisällyttämisen ilman lähdekoodin julkaisua.

Lisenssien yhteensopivuus on keskeinen käytännön seikka, kun projektissa yhdistetään useita komponentteja eri lisensseillä. Lisenssien ehdot voivat vaikuttaa siihen, saako ohjelmiston tai sen osia jakaa kaupallisesti, muokata ja julkaista. Lähdekoodin julkistamisen ja atribuutio-velvoitteet vaihtelevat lisenssikohtaisesti; järjestelmässä on usein tärkeää huomioida, mitkä komponentit ovat vapaaehtoisia ja mitkä sitovia.

Organisaatioiden on hallinnoitava lisenssejä ja noudatettava sisäisiä käytäntöjä sekä oikeudellisia velvoitteita. Lisenssirikkomukset voivat johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin, sopimusrikkomuksiin ja mainehaittoihin. Siksi projektien ja ohjelmistojen valinta, seuranta ja ylläpito ovat olennainen osa riskienhallintaa.

Yhteenvetona ohjelmistolisenssit määrittelevät sekä oikeudet että velvollisuudet, ja niiden valinta heijastaa tavoitteita, kuten avoimuutta, kaupallista käyttöä ja teknistä yhteensopuvuutta.