palosuojauksen

Palosuojauksen on toimien ja menettelyjen kokonaisuus, jolla pyritään estämään tulipalon syntyminen, rajoittamaan palon leviämistä sekä suojelemaan ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä. Sen tavoitteena on sekä ennaltaehkäisevä että torjuva turvallisuus, joka huomioi rakennus- ja tuotantoympäristön sekä käyttäjien riskit.

Palosuojauksen keskeisiä osa-alueita ovat passiivinen ja aktiivinen palonsuojaus. Passiivinen palonsuojaus tarkoittaa rakenteiden ja rakennusosien palonkestävyyttä sekä paloerottelua: palokatkoja, palon leviämistä hidastavia rakennusosia, palo-ovia ja lasien sekä tiivistysten palosuojauksia. Aktiivinen palonsuojaus käsittää varoitus- ja hälytysjärjestelmät, palontorjunta- sekä savunhallintajärjestelmät, sammuttimia sekä evakuointia tukevat ratkaisut kuten alkusammutusvälineet ja hätävalaistus.

Käytännössä palosuojauksen suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksen käyttötarkoitus, tilankäyttö ja ihmisvirrat, sekä rakennusmateriaalien palonkesto ja kiinnitykset. Se asettaa vaatimuksia sekä rakennusvaiheelle että myöhemmälle ylläpidolle ja huollolle: säännölliset tarkastukset, testaukset sekä henkilöstön koulutus ja dokumentointi paloturvallisuustoimenpiteistä.

Palosuojauksen sääntely ja standardit vaihtelevat maittain, mutta Suomessa se pohjautuu kansallisiin paloturvallisuus- ja rakennusmääräyksiin sekä eurooppalaisiin standardeihin. Palosuojauksen tarkoituksena on kokonaisvaltaisesti turvata ihmiset sekä minimoida palon aiheuttamat haitat ja taloudelliset vaikutukset.