palohälytysjärjestelmät

Palohälytysjärjestelmät ovat rakennuksiin asennettuja turvallisuusjärjestelmiä, jotka havaitsevat tulipalon ja varoittavat rakennuksen asukkaita sekä mahdollistavat turvallisuustoimenpiteiden käynnistämisen. Tavoitteena on vähentää tulipalosta aiheutuvaa vahinkoa sekä nopeuttaa pelastus- ja evakuointitoimia.

Järjestelmä koostuu useista peruselementeistä: palovaroittimet (savun- ja lämpöilmaisimet), manuaaliset hälytyspisteet, ohjaus- ja valvontayksikkö sekä äänentoisto- ja visuaaliset hälyttimet. Lisäksi on tärkeää luotettava virransyöttö ja varajärjestelmät sekä asianmukaiset tiedonsiirtokanavat, jotka välittävät hälytyksen sekä tapahtumatiedot eteenpäin.

Järjestelmän tyypit: konventionaaliset järjestelmät jakavat tilat lohkoihin, jolloin hälytys voidaan tulkita alueittain. Analogiset/osoitteelliset järjestelmät antavat kullekin laitteelle yksilöllisen osoitteen, mikä mahdollistaa tarkan paikan määrittämisen ja yksilöllisen hälytyksen käsittelyn.

Toimintaperiaate: kun detektori havaitsee savua tai poikkeuksellisen lämpötilan, se aktivoituu ja ohjaus- ja valvontayksikkö kirjaa tapahtuman sekä käynnistää rakennuksen hälytyksen. Hälytys leviää rakennuksessa äänellä ja/tai valolla, ja tarvittaessa voidaan välittää ulkopuoliseen hätäkeskukseen tai palokuntaan.

Käyttökohteita ovat toimistot, koulut, teollisuus- ja monipuoliset asuinrakennukset sekä hotellit. Ylläpito ja laadukas toiminta edellyttävät säännöllisiä koekäyntejä ja huoltosopimuksia. Suomessa ja EU:ssa palohälytysjärjestelmät noudattavat EN 54 -standardisarjaa sekä kansallisia rakennus- ja paloturvallisuusvaatimuksia.