palamistuotteiden

Palamistuotteiden käsite viittaa palamisreaktion sivutuotteisiin, joita syntyy kun polttoaine tai muu materiaali palaa. Ne voivat olla kaasumaisia, kuten hiilidioksidi (CO2), hiilimonoksidi (CO) ja typen oksidit (NOx), sekä kiinteinä hiukkasina kuten noki ja muut pienhiukkaset. Palamistuotteita syntyy sekä energiantuotannon ja liikenteen poltossa että kotitalouksien lämmittämisessä sekä teollisissa prosesseissa. Suurimmat ilmastovaikutukset liittyvät kasvihuonekaasuihin kuten CO2:aan sekä ilmanlaadun kannalta haitallisiin epäpuhtauksiin kuten pienhiukkasiin (PM2.5, PM10) ja NOx:iin.

Terveydellisesti palamistuotteet voivat ärsyttää hengitysteitä, aiheuttaa astman oireiden pahenemista sekä pitkällä aikavälillä lisätä keuhkosairauksien riskiä. Ilmasto- ja ilmanlaatuongelmat ovat yleisiä erityisesti kaupunkialueilla sekä talvisin, kun polttoaineiden palaminen on suurinta.

Sääntely ja ohjeistukset asettavat raja-arvoja palamistuotteiden pitoisuuksille. Euroopan unionin ilmansaaste-direktiivit sekä Suomen kansallinen ilmanlaatuohjeistus määrittelevät tavoitteita sekä seurantavelvoitteita. Palamistuotteiden hallinta ja vähentäminen perustuvat sekä palamisen optimointiin (hyvä palamisprosessi, oikeat lämpötilat ja riittävä ilman määrä) että päästöjen poistoteknologioihin, kuten savukaasujen käsittelyyn, hiukkassuodattimiin sekä katalysaattoriratkaisuihin.

Yleisimmät mittayksiköt ovat pitoisuudet μg/m³ ilmanlaadussa sekä vuotuiset ja kuukausittaiset tilastot. Palamistuotteiden seuranta ja tutkimus keskittyvät sekä ympäristövaikutuksiin että ihmisten terveyteen.