paikkatarkkuus

Paikkatarkkuus tarkoittaa sitä, kuinka tarkasti ilmoitettu sijainti vastaa todellista sijaintia. Se on keskeinen laatuominaisuus geoinformaation, karttojen ja navigointijärjestelmien kannalta. Paikkatarkkuus voidaan määritellä sekä vaakasuunnassa että pystysuunnassa.

Vaakasuuntainen tarkkuus kuvaa 2D-virheen vaikutusta ja kertoo, miten tarkasti kartoituksessa tai GNSS-raportissa annettu paikkakoordinaatti vastaa todellista vaakasuoraa sijaintia. Pystysuuntainen tarkkuus kuvaa korkeus- tai z-koordinaatin virhettä. Yleisiä mittayksiköitä ovat metrit, ja virheitä kuvataan käsitteillä kuten RMS-virhe, 95% virhe ja circular error probable (CEP).

Paikkatarkkuuteen vaikuttavat tekijät ovat mittaustekniikka (esimerkiksi GNSS, kartoitus ja fotogrammetria), käytetty datum ja koordinaattijärjestelmä, tiedon tuotannon aika sekä resoluutio ja käsittelymenetelmät. Ympäristötekijät, kuten tukkeutunut satelliittinäkyvyys tai multipath-efektit, voivat heikentää tarkkuutta. Lisäksi paikkatiedon laadun arvoinnissa huomioidaan tiedon keruumenetelmät ja mahdolliset vääristymät koordinaatistossa.

Laadun arviointi noudattaa kansainvälisiä standardeja, kuten ISO 19157 (Geographic information — Data quality) sekä ISO 19115 -metadata-standardeja. Arviointi voi sisältää vertailun referenssitietoon, virheiden määrällisen analyysin sekä dokumentoidun laadunvarmistuksen. Paikkatarkkuuden hyvä tunteminen parantaa päätöksentekoa ja tiedon yhteentoimivuutta erityisesti kartoituksessa, suunnittelussa ja ympäristömonitoroinnissa.