paalutuksen

Paalutus on rakennusten ja muiden rakenteiden perustamiseen käytetty menettely, jossa maaperään asennetaan paaluja kuorman siirtämiseksi syvemmälle. Paalut takaavat perustuksen vakauden ja mahdollistavat rakennuksen tasasaisen tai hallitun painumisen erityisesti pehmeissä, veden kyllästämissä tai läpäisevissä maissa sekä kelluvissa maakerroksissa. Paalutus sopii myös suurten rakennusten, siltojen ja vesistöalueiden rakennelmien perustuksiin.

Paalutusmenetelmiä ovat pääasiallisesti paaluttaminen (driven piles) ja porapaalutus (porapaalut). Driven piles asetetaan maahan lyömällä tai iskutoimin, esimerkiksi hammer- tai vibro-koneilla, ja niitä voidaan valmistaa teräksestä, betonista tai puusta. Porapaalut asennetaan poraamalla reikä ja muodostamalla paalu paaluttamalla tai valamalla. Materiaalina käytetään yleisesti teräs-, beton- ja puupaaluja sekä näiden komposiitteja. Paalut voidaan valita sekä yksittäisiksi paalutukseksi että useamman paalun ryhmiksi, jolloin kuormitus jaetaan tasaisemmin.

Paalutuksen suunnittelussa huomioidaan maaperän geotekniset ominaisuudet, rakennuksen kuormitukset sekä ympäristötekijät kuten vedenpinta, kosteudet ja korroosio. Paalujen pituus, halkaisija ja asennustapa määritellään suunnittelulaskelmien sekä maanäytteiden perusteella. Toteutuksessa kiinnitetään huomiota rakennustyömaan olosuhteisiin, kuten meluun, tärinään ja mahdollisiin ympäristövaikutuksiin sekä kustannuksiin.

Paalutus on yleisesti käytetty ja monipuolinen perustamismenetelmä, joka mahdollistaa rakenteiden turvallisen ja pitkäikäisen perustamisen haastavissakin maapiirteissä.