päästökaupassa

Päästökauppa on markkinapohjainen mekanismi, jolla pyritään rajoittamaan kasvihuonekaasupäästöjä. Järjestelmä asettaa kokonaispäästöjen katto ja jakaa yrityksille oikeuksia vapauttaa tietty määrä päästöjä. Päästöoikeudet voidaan myydä ja ostaa yritysten välillä, joten päästöjen kustannus riippuu markkinakysynnästä. Jokaisen yrityksen on vuosittain luovutettava käytetyt oikeudet vastaavan määrän päästöjä; jos päästöt alittavat myönnetyt oikeudet, ylimenevä määrä voidaan myydä; jos päästöt ylittävät saadut oikeudet, puuttuvat oikeudet on hankittava lisää tai kärsittävä sakkoja ja muita seuraamuksia.

Katto tiukentuu ajan myötä, jolloin kokonaispäästöt vähenevät. Päästöoikeudet viittaavat CO2-päästöihin, ja järjestelmä rohkaisee päästöjen vähentämistä kustannustehokkaasti, koska pienemmät päästöt mahdollistavat myynnin markkinahintaan.

Suurin ja tunnetuin kohde on EU:n päästökauppajärjestelmä (EU ETS), joka kattaa sähkön ja lämmöntuotannon sekä energiaintensiiviset teollisuudenalat. Alalla on myös ilmailu ja mahdollisesti tulevat sektorit. Järjestelmää on laajennettu ja säädelty vaiheittain, esimerkiksi markkinavakausvarasto (MSR) tasaa päästöoikeuksien ylijäämää ja ohjelmat tiukentavat päästökattoa.

Päästökaupan etuja ovat kustannustehokas kannustin päästöjen vähentämiseen ja suurempi fokus päästövähennyksiin. Haasteina ovat hintojen vaihtelu, kilpailukyvyn vaikutukset sekä mahdolliset carbon leakage -riskit, jolloin yritykset voivat siirtää tuotantoaan maihin, joissa päästöjä ei rajoiteta yhtä tiukasti.