osoittimet

Osoittimet ovat laitteita tai ilmaisimia, jotka osoittavat tai näyttävät jonkin arvon, tilan tai suunnan. Termi juontuu verbista osoittaa, ja sitä käytetään sekä arkipäiväisessä kielenkäytössä että teknisissä yhteyksissä.

Sovellusalueet ja esimerkit. Mittaus- ja ohjauslaitteissa osoittimet voivat olla mekaanisia, sähköisiä tai digitaalisia. Analogisissa mittareissa osoitin ilmenee usein neulana tai kätenä, joka liikkeellään näyttää lukeman. Esimerkiksi mittaristoissa, ajoneuvojen kojelaudalla ja teollisuuslaitteissa käytetään osoittimia ilmaisemaan arvoja. Digitaalisissa laitteissa osoittimet voivat olla valointeja, merkkivaloja tai numeerisia näyttöjä, jotka kertovat tilan tai arvon.

Tietotekniikassa ja ohjelmoinnissa. Osoitin (pointer) on ohjelmoinnissa muuttuja, joka tallentaa muistipaikan osoitteen. Osoittimet ovat keskeisiä monissa ohjelmointikielissä ja ne mahdollistavat dynaamisen muistinhallinnan sekä viitteiden käsittelyn. Monesti puhuttaessa ohjelmistoista puhutaan osoittimien käyttämisestä muistirakenteiden ja resurssien hallintaan. Monikkomuodossa osoittimet viittaavat useampaan osoittimeen.

Osoittimien käyttötavat. Vakiintuneita käyttökonteksteja ovat sekä fyysiset osoittimet (mittarit, kellon viisarit, kohdistimet) että digitaaliset ja ohjelmalliset osoittimet (tiedon osoittaminen muistipaikkoihin, viitteet dataan). Osoittimet tarjoavat nopean tavan osoittaa tai näyttää informaatiota sekä ohjata toimintoja.

Etymologia ja suhteet. Sana muodostuu sanoista osoittaa ja -itin/-in, ja sen yksikkömuoto on osoitin. Lähisana on osoitin, indikaattori sekä osoitus, ja niillä on jokapäiväisessä sekä teknisessä kielessä päällekkäisiä merkityksiä.