osallistavuuden

Osallistavuuden käsite viittaa siihen, miten ihmiset ja ryhmät voivat vaikuttaa yhteisiin päätöksiin ja toimintaan osallistumalla suunnitteluun, valmisteluun ja arviointiin. Se korostaa vuorovaikutuksen laatua ja vaikutusmahdollisuutta, ei ainoastaan lopullista päätöstä. Osallistuvuus pyrkii torjumaan yksipuolisuutta ja parantamaan päätösten legitimiteettiä sekä toteutettavuutta.

Käytännön ilmenemismuotoja ovat julkisen hallinnon ja kaupunkisuunnittelun prosessit, koulutuksen kehittäminen sekä työpaikkojen ja yhteisöjen participatory-työskentely. Menetelmät kuten osallistuva budjetointi, työpajat, sidosryhmätapaamiset, kansalais- ja asiantuntijakonsultaatiot sekä yhteiskehittäminen auttavat keräämään monipuolisia näkemyksiä ja varmistavat, että eri ääniä kuullaan.

Osallistavuudella on useita ulottuvuuksia: vaikuttavuutta (voidaanko oma näkemys muuttaa lopputulokseksi), osallistumisen laajuutta (kuka pääsee osallistumaan ja kuinka laajasti) sekä prosessin laatua (läpinäkyvyys, tiedon saavutettavuus sekä vuorovaikutuksen kohtuullisuus). Tavoitteena on sekä paremmat ratkaisut että vahvempi luottamus päätöksentekijöihin.

Edut sisältävät parempi legitimaatio ja hyväksyntä, paremmat ja kestävämmät ratkaisut sekä innovaation edistäminen. Osaamisen ja tasa-arvon näkökulmasta osallistavuuteen liittyy myös haasteita, kuten resurssien niukkuus, vallan epätasapainot, tokenismi tai osallistumisen esteet.

Mittareina voidaan käyttää osallistumisen määrää ja laatua, edustavuutta, päätösten vaikutusten seurantaa sekä palaute- ja oppimisjärjestelmiä. Suomessa osallistavuudella on vahva yhteiskunnallinen ja demokratiakäsitys sekä rooli julkisen hallinnon kehittämisessä ja EU-tukea hakevissa hankkeissa.