yksipuolisuutta

Yksipuolisuutta tarkoittaa tilaa tai ominaisuutta, jossa huomio, toiminta tai edustus suuntautuu ainoastaan yhteen puoleen tai näkökulmaan. Se ilmenee, kun vaihtoehtoisia näkemyksiä, vastapuolen intressejä tai todisteita ei oteta riittävästi huomioon tai kun päätöksenteko ei ole tasapainossa. Yksipuolisuus voi ilmetä sekä yksittäisten ilmiöiden että laajempien prosessien yhteydessä.

Etymologisesti sana muodostuu sanoista yksi, puoli sekä -isuus, ja sen taustalla on ajatus yhdestä, rajoitetusta näkökulmasta. Sitä käytetään sekä arkipäiväisessä kielessä että eri tieteenaloilla kuvaamaan ei-tasapainossa olevia tiloja tai toimintatapoja.

Käyttökonteksteja on monia. Kansainvälisissä suhteissa yksipuolisuus viittaa usein toimenpiteisiin, joita tehdään ilman laajaa kansainvälistä tukea tai kuulemista, kuten yksipuoliset pakotteet tai siirrot tunnustamisen saralla. Uutisoinnissa termi voi tarkoittaa, että jokin näkökulma korostuu ja muut vaihtoehdot jäävät vähemmälle huomiolle. Oikeudellisissa ja taloudellisissa yhteyksissä se voi ilmetä epätasaisena neuvottelu- tai sopimusprosessina.

Seurauksia voivat olla heikentynyt legimiteetti, lisätty epäluottamus ja konfliktien kärjistyminen. Yleensä kritiikissä korostetaan tarvetta monipuoliselle, moninäkökulmaiselle lähestymistavalle, joka huomioi eri osapuolia ja todennettavissa olevaa todellisuutta.