organisoitumista

Organisoitumista tarkoitetaan prosessia, jossa yksilöt tai ryhmät muodostavat, järjestäytyvät ja kehittävät kollektiivista toimintaa. Se kattaa sekä muodollisen toiminnan suunnittelun ja hallinnon että epämuudollisen yhteistyön kehittymisen. Organisoituminen voi syntyä tarpeesta saavuttaa yhteisiä tavoitteita, vastustaa epäkohtia tai hankkia resursseja ja vaikuttaa päätöksentekoon.

Prosessi etenee usein vaiheittain: kiinnostuksen herääminen ja mobilisointi, organisatorisen rakenteen muodostaminen, sääntöjen sekä päätöksentekoprosessin määrittäminen ja lopulta instituutioituminen. Muodollinen organisoituminen näkyy esimerkiksi yhdistysten, yritysten tai viranomaisten toiminnassa, kun taas epämuodollinen organisoituminen ilmenee verkostoissa ja kollektiivisissa liikkeissä.

Organisoitumisen edellytyksiä ovat taloudelliset resurssit, johtajuus, sosiaaliset verkostot sekä kulttuuriset normit, jotka tukevat kollektiivista toimintaa. Poliittinen ilmapiiri, oikeudelliset puitteet ja mahdollisuusrakenteet voivat nopeuttaa tai hidastaa kehitystä. Tutkimuksessa organisoitumista tarkastellaan usein osallistumisen esteiden, resurssien käytön tehokkuuden ja legitimiteetin kautta. Esimerkkejä organisoitumisen ilmiöistä ovat ammattiliitot, kansalais- ja harrasteryhmät sekä vapaaehtois- ja säätiöorganisaatiot, mutta ilmiö voi ilmetä myös muissa yhteisöllisissä konteksteissa.