oppimispyrkimyksiä

Oppimispyrkimyksiä ovat yksilön tavoitteelliset aikomukset ja motivaation lähteet, jotka ohjaavat ja ylläpitävät oppimisprosessia. Ne heijastavat halua hankkia uutta tietoa, kehittää taitoja ja saavuttaa koulutuksellisia päämääriä. Oppimispyrkimykset voivat ilmetä sekä sisäisenä motivaationa että ulkoisina kannustimina, kuten arvosanoina tai urakehityksen odotuksina.

Keskeisiä motivaation muotoja ovat sisäinen motivaatio, jossa oppiminen on itsessään palkitsevaa, sekä ulkoinen motivaatio, jossa toiminta tähtää ulkoisiin palkkioihin. Tavoitteiden suuntautumisen kannalta puhutaan oppimiskeskeisistä tavoitteista (oppimisen laadun parantaminen) ja suoritus- tai tulostavoitteista (menestystä suhteessa muihin).

Teoreettisesti oppimispyrkimyksiä ovat kuvaamassa muun muassa Self-Determination Theory (SDT), joka korostaa autonomian, pätevyydentunteen ja liittymisen tunteen merkitystä, sekä tavoitteiden teoria oppimisen motivaation säätelystä ja suorituskyvystä. Lisäksi itseohjautuvan oppimisen näkökulmat korostavat itsemääräytymistä ja palautteen merkitystä.

Kontekstuaaliset tekijät, kuten opetusilmapiiri ja autonomian tuki, sekä yksilön aiemmat saavutukset, itseluottamus ja kulttuuriset tekijät vaikuttavat oppimispyrkimyksiin. Hyvin suunniteltu oppimisympäristö edistää sitoutumista ja pitkäjänäistä oppimista.

Koulutuksessa oppimispyrkimysten edistäminen tarkoittaa selkeitä tavoitteita, autonomiaa tukevia opetustapoja, mielekäs palautetta ja yhteisöllistä oppimista. Tutkimus mittaa yleensä motivaation rakennetta kyselyillä sekä oppimiskäyttäytymisen ja suorituskyvyn kautta. Oppimispyrkimykset nähdään keskeisenä tekijänä elinikäisessä oppimisessa.