oppimiskokonaisuuksia

Oppimiskokonaisuudet ovat opettamisen suunnittelun ja toteutuksen keino suomalaisessa perusopetuksessa. Ne ovat ajallisesti rajattuja kokonaisuuksia, joissa eri oppiaineiden sisällöt sekä oppilaiden osaamistavoitteet kytketään yhteen aiheen, ongelman tai tehtävän ympärille. Tavoitteena on tukea syvällistä osaamista, oppilaiden motivaatiota ja oppimisen merkityksellisyyttä sekä mahdollistaa opiskelun kokonaisvaltaisempi rakentuminen.

Kokonaisuus suunnitellaan opettajien tai koulun toimesta siten, että se on linjassa kansallisen opetussuunnitelman (perusopetuksen OPS) tavoitteiden kanssa. Oppimiskokonaisuudessa on yleensä määritelty kesto (esimerkiksi useamman viikon), aiheet tai teema, oppiaineiden väliset yhteydet, oppimistavoitteet, oppimistehtävät ja arvioinnin kriteerit sekä opetusmenetelmät. Se voi olla poikkileikkaava ja sisältää sekä sisältöä että laaja-alaista osaamista kehittäviä tehtäviä sekä projektimuotoista työskentelyä.

Keskeistä on oppijalähtöisyys, aktiivinen opiskelutapa ja vuorovaikutteinen oppiminen. Oppimiskokonaisuuksia toteutetaan usein projekti-, tutkimus- tai ongelmanratkaisulähtöisesti, ja ne kannustavat yhteistyöhön sekä itseohjautuvaan oppimiseen. Arviointi on sekä jatkuvaa että lopullista ja perustuu oppimistavoitteisiin sekä näyttöön osaamisen kehittymisestä, esimerkiksi portfolioiden, esitysten tai näyttötehtävien kautta.

Oppimiskokonaisuudet voivat vahvistaa sekä oppiaineiden sisäistä perusosaamista että laaja-alaista osaamista, kuten ajattelutaitoja, ongelmanratkaisukykyä, yhteistyö- ja viestintätaitoja sekä monipuolista ilmaisua. Ne ovat keino harmonisoida valtakunnallisen opetussuunnitelman tavoitteita ja koulukohtaisia painotuksia, tarjoten joustavan ja kontekstin rikastavan tavan suunnitella opetusta.