opintopisteita

Opintopisteitä ovat mittayksiköitä, joita käytetään suomalaisessa korkea-asteen koulutuksessa kuvaamaan opiskelun työkuormitusta sekä edistymistä tutkinnossa. Systeemi on pitkälti sama kuin eurooppalainen ECTS-järjestelmä, ja käytännössä yksi opintopiste vastaa yhtä ECTS-creditsia.

Opintopisteiden työmäärä vastaa arviolta noin 25–30 tunnin kokonaisuutta, johon sisältyy lähiopetus, harjoitukset, itsenäinen työskentely sekä arvosanamekanismit ja arvioinnit. Tämä työpanos voi vaihdella ohjelmittain, mutta opintopisteet ovat yleinen tapa mitoittaa opetuksen laajuus.

Koulutuksen tavoitteiden määräämisessä opintopisteet toimivat pääasiallisena yksikkönä. Yleisesti ottaen suomalaisissa korkeakoulutuksissa bakalaarin tutkinnon laajuus on noin 180 opintopistettä yliopistoissa, ja ammattikorkeakouluissa vastaava kokonaisuus on usein hieman suurempi, esimerkiksi noin 210 opintopistettä. Maisterin opinnot lisäävät opintopisteitä yleensä noin 60–120, jolloin kokonaislaajuus paloittuu usein noin 300 opintopisteeseen riippuen ohjelmasta.

Opintopisteitä kertyy suoritetuista kursseista, moduuleista tai muista opintosuorituksista. Niitä voidaan siirtää ja tunnistaa sekä kotimaisissa että kansainvälisissä yhteyksissä käyttämällä ECTS-standardeja. Aiemmin hankittu osaaminen voidaan tunnustaa osaksi tutkinnon vaatimuksia.

Opintopisteet kirjataan opiskelijan opintosuoritusrekisteriin, ja opiskelija laatii opintosuunnitelman, joka osoittaa kertyneet opintopisteet sekä jäljellä olevat vaatimukset. Ne ovat keskeinen tekijä opintojen suunnittelussa, edistymisessä ja tutkinnon saavuttamisessa.