oksidointiprosessia

Oksidointiprosessi on kemiallinen reaktio, jossa aine menettää elektroneja tai sen hapetusluku nousee. Se on osa redox-reaktioita, joissa oksidantti vastaanottaa elektroneja ja pelkistäjä luovuttaa niitä. Oksidointi voi tapahtua hapen kanssa tai muiden oksidanttien avulla, eikä sen tarvitse olla näkyvää palamista.

Oksidointiprosessit voidaan antaa kemiallisina, biokemiallisina sekä teollisina ja biologisina konteksteina. Esimerkkejä ovat metallien korroosio (ruostuminen), orgaanisten yhdisteiden hapettuminen sekä solujen energiantuotanto biologisessa oksidoinnissa, jossa elektronit siirtyvät kofaktorien kautta.

Mekanismin kannalta oksidointi merkitsee elektronien siirtämistä reaktiossa, usein katalyytin avulla. Reaktioissa voi muodostua vapaita radikaaleja tai muita välituotekemikaaleja, ja oksidointireaktiot voivat olla erittäin exothermisiä. Siksi niitä hallitaan sekä laboratorio- että teollisuusprosesseissa.

Sovelluksia on sekä teollisuudessa että arkipäivässä: hapettuminen on keskeinen osa polttoaineiden palamista, kemiallisia sytyksiä ja tuotantoprosesseja sekä materiaalien pinnankäyttöä hapettumisen estämiseksi. Oksidointien ymmärrys on tärkeää turvallisuuden, kestävyyden ja ympäristövaikutusten hallinnassa.