oksennusta

Oksennusta tarkoittaa ruuansulatuskanavan sisältöjen pakonomaista tai tahatonta ulostuloa suun kautta. Se on yleinen oire, joka voi ilmetä yksittäisenä tapahtumana tai toistuvana ja liittyä sekä akuuteihin sairauksiin että muiden tilojen oireistoon. Oksennus syntyy, kun oksennuskeskus aivorungossa aktivoituu ja vatsan ja Mona-kudosten lihasten rytminen supistuminen pakottaa mahla- tai ruokamassat ulos.

Tyypillisiä syitä ovat vatsataudit ja ruoka-aineiden epäpuhtaudet, gastroenteriitti, raskauden aikaiset pahoinvointiaineet, liikenne- tai matkapahoinvointi, migreeni, sekä lääkkeiden tai alkoholin haittavaikutukset. Oksentaminen voi olla myös merkki vakavammasta tilasta, kuten nestehukka-, aivo- tai sisäelinten ongelmista, myrkytyksestä tai vaikeasta kiputilasta. Pahoinvointi ja retching eli oksennusyritykset ilman varsinaista purkautumista voivat esiintyä ennen varsinaista oksennusta.

Oireisiin kuuluu pahoinvointi, syljen erityksen lisääntyminen, vatsakivut ja lihasten rytminen supistuminen, jotka lopulta johtavat nesteen ja ruuan ulosheittämiseen. Vakavissa tapauksissa oksennuksessa voi esiintyä verta tai oksentaa keltaista tai vihreää ainetta. Nestehukka on tärkeä komplikaatio, erityisesti lapsilla, ikääntyneillä ja pitkään oksentaville.

Hoito kohdistuu syyn hoitoon sekä nesteen ja elektrolyyttien korjaamiseen. Yleisimmät hoitokeinot ovat pieni-askelin nesteen nauttiminen suun kautta tai suonensisäinen nesteytys, kevyet ruoat, sekä antiemeettiset lääkkeet lääkärin ohjeiden mukaan. Raskauden aikana oksennushoitoa suunnitellaan terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Jos oksennus on runsasta, jatkuvaa, verensekaista, tai siihen liittyy vakavia oireita, tulee hakeutua hoitoon.