oikeuttamisena

Oikeuttamisena on suomen kielen essiivimuoto, jolla tarkoitetaan sitä, että jokin toimenpide, päätös tai väite esitetään perusteluna tai oikeutuksena jollekin toiselle asialle. Sanaa käytetään sekä kielellisessä että muodollisessa kontekstissa, tyypillisesti kirjoitetussa tekstissä, kuten oikeudellisissa, hallinnollisissa tai akateemisissa yhteyksissä.

Etymologia ja muoto: Sana muodostuu verbistä oikeuttaa, joka tarkoittaa 'antaa oikeus tai hyväksyntä', sekä nominaalista -minen-merkitystä teon tai prosessin nimeämisestä. Essiivin -na/-nä ilmaisee tilan tai roolin; niinpä oikeuttamisena tarkoittaa 'as [the] legitimization/authorization'.

Käyttö: Oikeuttamisena viittaa siihen, miten jokin toimenpide tai päätös esitetään perusteltuna. Se esiintyy usein lauseissa, joissa halutaan ilmentää, millä perusteilla toimenpide on katsottu oikeutetuksi. Esimerkkejä: Päätös esitettiin oikeuttamisena kustannusten kasvulle. Toimenpiteen oikeuttamisena voidaan pitää turvallisuuden parantamista koskevia tavoitteita.

Erityisvire ja yhteydet: Oikeuttaminen ja oikeutus ovat läheisiä käsitteitä; oikeuttaminen viittaa prosessiin, jonka lopputuotteena syntyy oikeutus, kun taas oikeuttamisena on kyse siitä, miten tämä oikeutus ilmaistaan teksti- tai puhetasolla. Käytännön teksteissä oikeuttamisena auttaa määrittämään, millä tavoin toimenpiteen tarve tai hyväksyntä perustellaan.

Lisätietoja: Katso myös oikeutus, oikeuttaminen, legitimointi.