ohjelmistokerroksista

Ohjelmistokerrokset ovat arkkitehtuurinen malli, jossa ohjelmiston toiminnallisuus jaetaan useisiin erillisiin kerroksiin. Kerroksittainen rakenne parantaa vastuiden eriyttämistä, ylläpidettävyyttä ja testattavuutta sekä tukee skaalautuvuutta ja joustavuutta. Kerrokset kommunikoivat toistensa kanssa hyvin määriteltyjen rajapintojen kautta, ja tiedot sekä toiminnallisuus kulkevat läpi kerrosten suunnitelman mukaan.

Yleisiä kerroksia ovat esitys- tai käyttöliittymäkerros, sovellus- tai palvelukerros sekä tietokanta- tai datakerros. Esitys-kerros vastaa käyttäjärajapinnasta ja vuorovaikutuksesta. Sovellus-/palvelukerros koordinoi käyttötilanteita ja kutsuu liiketoimintalogiikan kerrosta. Tietokerros vastaa tiedon tallentamisesta ja hakemisesta. Joissakin malleissa liiketoimintalogiikka (domain) on erillinen kerros, toisinaan se nivoutuu osaksi sovelluskerrosta. Infrastruktuurikerros hoitaa tekniset toiminnot kuten lokitus, turvallisuus ja ulkoiset integraatiot.

Hyödyt ovat parantunut vastuiden erottelu, parempi testattavuus ja helpompi ylläpito sekä mahdollisuus vaihtaa teknologioita kerros kerrallaan. Haasteina voivat olla ylimääräinen kompleksisuus, mahdolliset suorituskykyongelmat sekä riskit, että kerrokset paisuvat eikä arkkitehtuuri säily kohtuullisena. Tämän vuoksi on tärkeää määritellä selkeät rajapinnat, hallita riippuvuuksia ja sovittaa kerrosten määrä projektin tarpeisiin.