ohjelmistoarkkitehtuurit

Ohjelmistoarkkitehtuurit ovat ohjelmistojärjestelmien ylintä rakennesuunnittelua. Ne kuvaavat järjestelmän koostuvien komponenttien, niiden vastuiden sekä komponenttien välisten yhteyksien yleisen rakenteen. Arkkitehtuuri toimii ohjenuorana suunnittelulle, kehitykselle, testaukselle ja ylläpidolle sekä järjestelmän elinkaaren riskien hallinnalle. Sen päätökset vaikuttavat sekä toiminnallisiin että ei-toiminnallisiin vaatimuksiin, kuten suorituskykyyn, skaalautuvuuteen, luotettavuuteen, turvallisuuteen ja ylläpidettävyyteen.

Keskeisiä arkkitehtuurityylejä ja -mallipohjia ovat kerroksittainen arkkitehtuuri, asiakas-palvelin (client-server), putkista ja suodattimista (pipes-and-filters), tapahtumavetoiset järjestelmät (event-driven), mikropalvelut sekä palvelukeskeinen arkkitehtuuri (SOA). Myös hexagonal- tai portti- ja adapteri -periaatteisiin sekä puhtaan/ Onion-arkkitehtuurin ideat vaikuttavat ohjelmiston modulaarisuuteen ja testattavuuteen. Yhteen järjestelmään voi yhdistyä useita tyylejä, ja arkkitehtuuri hahmottuu usein useiden näkökulmien kautta.

Arkkitehtuurin dokumentointi ja päätöksenteko ovat keskeisiä. Tiedot voidaan kerätä Architectural Decision Records -tiedostoihin sekä arkkitehtuurin näkökulmiin, kuten looginen, kehitysnäkymä, prosessi ja fyysinen näkymä (4+1 malli). Arkkitehtuurin arviointi ja valintojen vaikutusten tarkastelu tehdään usein trade-off -perusteisesti, esimerkiksi ATAM-työkalujen tai vastaavien menetelmien avulla.

Kehityksen aikana arkkitehtuuri voi kehittyä iteratiivisesti. Käytännössä arkkitehtuuri ohjaa sekä nykyistä toteutusta että tulevia muutoksia ja laajennuksia, ja sen tulisi tukea jatkuvaa toimituskykyä sekä organisaation liiketoimintatavoitteita.