nukahtamisvaikeuksina

Nukahtamisvaikeuksina viittaa tilanteisiin, joissa henkilöllä on vaikeuksia aloittaa uni tai nukahtaminen kestää huomattavasti kauan. Oire voi ilmetä satunnaisesti tai toistuvasti ja kuuluu usein unihäiriöiden oirekuvaan. Tämä kirjoitus kuvaa keskeiset piirteet, taustat ja hoitomahdollisuudet.

Tyypillisiä piirteitä ovat pitkä nukahtamisaika, usein yli 30 minuuttia, sekä illalla ilmenevä jännitys ja huolestuneisuus. Oireet voivat aiheuttaa päivittäistä väsymystä, keskittymisongelmia ja mielialan vaihtelua.

Syytekijöitä ovat sekä psyykkiset että biologiset tekijät: stressi, ahdistus, masennus sekä epäsäännöllinen unirytmi ja vuorotyö. Myös liiallinen iltavalaistus, kofeiini, alkoholi sekä kilpirauhasen toiminnan häiriöt, kivuliaat sairaudet ja joidenkin lääkkeiden sivuvaikutukset voivat vaikuttaa. Nukahtamisvaikeudet voivat liittyä myös toisiin unihäiriöihin, kuten uniapneaan tai levottomiin jalkoihin.

Arviointi perustuu potilaan haastatteluun sekä unipäiväkirjaan. Tiedot kartoitetaan nukahtamisajan ohella yöheräilyjen ja päiväaikaisen väsymyksen osalta. Tarvittaessa käytetään kyselyitä (esim. Epworthin Sleepiness Scale) ja tarvittaessa lisätutkimuksia sekä lääke- ja terveydellisten tekijöiden kartoitusta.

Hoito keskittyy unihygieniaan, säännölliseen unirytmiin sekä illan stimulaation vähentämiseen. CBT-I eli kognitiivinen käyttäytymisterapia unettomuuteen on tehokkain pitkäaikainen hoito. Tarvittaessa voidaan harkita lyhytaikaista lääketieteellistä tukea (esim. melatoniini tai lyhytaikaiset unilääkkeet lääkärin valvonnassa).

Ennuste on useimmiten hyvä, erityisesti kun taustatekijät huomioidaan ja hoito aloitetaan ajoissa. Oireet voivat kuitenkin uusiutua stressin tai elämäntilanteen muuttuessa.