nonASCIImerkistöjen

NonASCII merkistöt ovat merkistöt, jotka sisältävät merkkejä ei-englannin ja ei-ASCII merkistöön kuuluvista unionisteista, kuten erilaisista kielistä ja kirjoitusjärjestelmistä. ASCII-merkistö (American Standard Code for Information Interchange) on varhaisin ja suppein merkkijärjestelmä, joka käsittää vain 128 merkkiä, mukaan lukien latinalaiskirjaimet, numerot, perusväliviivat ja kontrollimerkit. Monikielisten ja monikulttuuristen sovellusten tarpeet ovat kuitenkin edellyttäneet huomattavasti laajempia merkistöjä.

NonASCII merkistöt sisältävät kaikki ne merkit, jotka eivät kuulu ASCII-merkistöön. Näihin kuuluvat esimerkiksi Latin-Extended, Cyrillic, Arabic, Chinese, Japanese ja Korean merkit sekä erikoismerkit ja diakriittiset merkit, joita käytetään monissa kielissä ja kirjoitusjärjestelmissä. Näiden merkistöjen avulla voidaan tukea kansainvälisiä sovelluksia, joissa tarvitaan laajempaa merkki- ja symbolivalikoimaa.

Merkistöt mahdollistavat tekstin esittämisen ja vaihdon monilla eri kielillä ja kirjoitustavoilla, mutta niiden yhteensopivuus ja standardointi ovat olleet haasteita. Unicode on nykyisin yleisimmin käytetty standardi, joka sisältää yli miljoona merkkiä ja kattavan tuen lähes kaikille tunnetuille kirjoitusjärjestelmille ja symboleille. Unicode-merkistön avulla voidaan varmistaa yhteensopivuus ja kattavuus eri järjestelmien välillä, mikä on tärkeää globaalissa digitaalisen viestinnän ympäristössä.

NonASCII merkistöt ovat siten välttämättömiä monikielisen digitaalisen sisällön ja kulttuurisen monimuotoisuuden tukemiseksi nykyaikaisessa tietotekniikassa.