nominalisoituneet

Nominalisoituneet on termi, jota käytetään kielitieteessä kuvaamaan ilmiötä, jossa verbien, adjektiivien tai koko lausunnon rakenne on muokattu toimimaan substantiivina. Suomessa kyseessä on yleinen ja monimuotoinen prosessi, jolla syntyy sanatytjä, jotka voivat esiintyä lauseissa ominaisuuksien, määrien tai viittausten kohteina.

Finnin kielessä nominalisaatio tapahtuu useilla päämalleilla. Tavallisin on verbistä ladattu deverbaalinen substantiivikaava -minen, esimerkiksi juokseminen (the act of running) tai lukeminen (the act of reading). Myös -us/-ys-päätteiset abstraktit nimet ovat yleisiä, kuten hiljaisuus tai aktiivisuus. Agenttimuodot voivat syntyä -ja/-jä -päätteillä, esimerkiksi kirjoittaja, joka on yleensä laadittu verbistä kirjoittaa. Nämä eivät aina ole pelkkiä verbiä vastaavia nominaaleja, vaan niillä on omat syntaktiset tehtävänsä lauseessa.

Nominalisoituneet lauseet muodostavat tärkeän toisen ryhmän: koko alilause toimii itsenäisenä nimisanana, usein ilmaisun etuna. Esimerkiksi lauseesta Se, että hän on myöhässä, voidaan muodostaa nimisanallinen syntaktinen kokonaisuus, joka voi toimia subjektina, objektina tai muun lausekontekstin päänä. Tällaiset rakenteet korostavat nominalisoinnin roolia abstraktioissa ja fokuksessa.

Käyttö ja vaikutus kielellisessä rakenteessa ovat käytännön syitä, miksi nominalisoituneet muodostumat ovat tärkeitä: ne mahdollistavat tiivistämisen, modifioinnin ja lauseen argumenttien järjestelyn sekä antavat tilaa viittausten yleistämiselle. Nominalisoituneet ovat keskeinen osa suomen kieliopillista varastoa sekä vertailevassa kielitieteessä.