nollopituuden
Nollopituuden isminen termi suomalaisessa matematiikassa tarkoittaa ominaisuutta, jossa pituus on nolla. Se kuvaa tilannetta, jossa mitattava etäisyys tai keston pituus on nurin nolla, eli ei laajene avaruudessa tai ajassa. Käytännössä nollopituutta voidaan soveltaa sekä geometriassa että analyysissä, kun kuvataan degeneraattia tai rajatila, jossa lenkki tai käyrä supistuu yksittäiseksi pisteeksi.
Etymologia ja käyttö: Sana muodostuu sanoista nolla ja pituus; genetiivimuoto nollopituuden viittaa “nollopituuden” luonteeseen. Suomen kielessä
Matemaattinen tausta: Geometriassa degeneraatti lineaarinen segmentti on tilanne, jossa päät ovat yhtä paikkaa ja pituus |AB|
Esimerkit ja käyttö: Nollopituutta käytetään kuvaamaan hankkeessa tai suunnittelussa kohdetta, jolla pituudellisesti ei ole käytännön vaikutusta
Lähinnä käytetyt termit: nollapituus, degeneraatti, pituus nolla, pituuden nolla.