nisäkkäistä

Nisäkkäät (Mammalia) ovat selkärankaisia eläimiä, joille on ominaista karvapeite, maidontuotantoon eriytyneet rauhaset eli mammary glands sekä endotermeisyys, jonka ansiosta ruumiinlämpö pysyy vakaana. Suurin osa nisäkkäistä syntyy elävinä poikasina ja imettää jälkeläisensä maidolla. Poikkeuksena ovat monotremeihin kuuluvat munivat nisäkkäät, joita ovat esimerkkeinä munivat lajit.

Nisäkkäät voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: monotremeihin, marsupiaalisiin ja istukkaisiin nisäkkäisiin. Monotremeihin kuuluvat munivat nisäkkäät; marsupiaalit synnyttävät poikaset varhaisen kehitysvaiheen jälkeen, ja poikaset jatkavat kehittymistään emon pussissa. Istukkaiset nisäkkäät kehittyvät pitkän raskausaikauden jälkeen istukassa, minkä jälkeen poikaset syntyvät hyvin kehitettyinä.

Lajimäärä on noin 6 000–6 500, ja nisäkkäät esiintyvät lähes kaikissa elinympäristöissä: maalla, vedessä ja ilmassa. Ne muodostavat useita ruokavalioita ja elämäntapoja, kuten kasvinsyöjiä, lihansyöjiä sekä kaikkiruokaisia, ja ne ovat sopeutuneet monenlaisiin dryjään ympäristöihin trooppisista sademetsistä arktisiin alueisiin sekä merellisiin kohteisiin.

Nisäkkäiden evoluutio alkoi varhaisella mesozoikolla, ja suurin monimuotoisuus on kehittynyt Cenozoisen kauden aikana. Monet lajit ovat tärkeitä ekosysteemeissään, ja niiden säilyminen on riippuvainen luonnon monimuotoisuudesta sekä ihmisen toiminnan tasapainosta. Monia lajeja uhataan häviämisellä, ja suojelutoimet kohdentuvat erityisesti elinympäristöjen säilyttämiseen ja riittäviin kannatusiin.