niittaaminen

Niittäminen on rehuntuotantaan tarkoitettujen nurmi- ja niittykasvien leikkaamista ja keräämistä. Tyypillisesti sille tuotetaan heinää ja muuta rehua eläinten ruokkimiseksi. Niitto on ollut keskeinen osa perinteistä suomalaismaataloutta, ja sen ajoitus sekä toteutus ovat riippuvaisia kasvukauden tilanteista sekä sääolosuhteista. Nykyään niitto sekä kuivaus ja rehujen varastointi tapahtuvat pääosin koneellisesti, mutta käsin tehtävä niitto on yhä käytössä pienemmillä tiloilla.

Prosessi alkaa kasvinleikkauksella. Leikkaus voidaan tehdä käsin sirpillä tai modernilla niittokoneella. Leikattu massa jätetään kuivumaan, ja kuivumisvaiheessa sitä voidaan kääntää sekä haravoida tasaisemman kuivumishetken aikaansaamiseksi. Kun rehu on riittävän kuivaa, se kerätään talteen ja pakataan paaleihin tai muulla tavoin varastoitavaksi. Paalit tai muut säilöntämuodot helpottavat kuljetusta ja talvisäilytystä.

Välineet ja muotoja: perinteisesti niitto on tehty käsin sirpillä, nykyisin useimmiten niittokonein. Paalauslaitteet mahdollistavat rehujen ylläpitämisen pienehköstä suureen mittakaavaan. Erityisesti niitty- ja nurmikasvien niitto eroaa viljojen korjuusta, jossa käytetään erillisiä korjuumenetelmiä.

Etymologia: sana niittäminen juontaa sanasta niittää, joka tarkoittaa leikkuuta tai katkaisua. Niittoa käytetään erityisesti niittykasvien ja nurmien rehuntuotannossa; viljojen korjuu käsittää toisenlaisen prosessin.