narratiivisena

Narratiivisena on suomen kielen adjektiivin narratiivinen essiivimuoto, jolla tarkoitetaan jotakin, joka on esitetty tai ymmärretty roolinsa mukaan kertomuksena. Essiivimuoto kuvaa tilapäistä tilaa tai roolia, joten narratiivisena voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jokin teksti, elokuva tai puhe toimii tai esiintyy nimenomaan narratiivisena kertomuksena. Käytössä termi esiintyy yleisesti tieteellisessä ja kriittisessä kirjoittelussa, kun keskustellaan siitä, miten aineisto rakennetaan, esitetään tai millaista merkitystä tarinallisuudella on.

Käyttöalueet ja esimerkit: Tutkimuksissa tapahtumat käsitellään usein narratiivisena lähestymistapana. Elokuvan rakennetta analysoidaan narratiivisena rakenteena, jossa juoni etenee päähenkilön kautta. Myös dokumentaarisen aineiston yhteydessä voidaan puhutta narratiivisesta lähestymistavasta tai narratiivisesta kertomuksesta, jolloin tarinallisuus muodostaa keskeisen kehyksen.

Kielitieteelliset ja tyylilliset seikat: Narratiivisena eroaa adverbista narratiivisesti, joka kuvaa tapaa, jolla jokin asia tehdään (esimerkiksi "kirkkojen sanomaa käsitellään narratiivisesti"). Pääsääntöisesti narratiivinen, narratiivisesti ja narratiivisuus liittyvät toisiinsa, mutta ne ilmaisevat eri asioita: roolin/tilan ilmaisu, tavan ilmaisemisen tai muun kerrontalaisen laadun sijaan. Sanan käyttö on yleisintä muodollisessa tai akateemisessa kontekstissa.

Etymologia ja tausta: Sana juontaa latinankielisestä narrativus-käsitteestä, jonka kautta se on vakiintunut suomen kieleen tutkimus- ja kirjallisuusterminologiaksi. Narratiivinen muodostaa kerronnallisen perhesiteen sanoihin kuten kertomus, kerronta ja juoni, mutta narratiivisena korostaa roolia tai muotoa kertomuksena.