nappetektoniset

Nappetektoniset viittaavat suurten, litteiden maankuoren levyjen eli nappien muodostumiseen ja liikkeeseen. Nappet ovat suuria kerroksia, jotka ovat irronneet syvemmältä ja siirtyneet pitkäjäteisesti vaakatasossa tai lähes näin toisen nappen päälle puristuksen ja sedimentti- tai kivilajien rajojen liikkeiden seurauksena. Tällainen liikekuva esiintyy erityisesti vuoristojen synnyn aikana, kun kuori tiivistyy ja kerrokset reorganoituvat.

Nappetektoniset liikkeet johtuvat pääosin puristuksesta, dekolleementista ja kivien eroosio-pystykkyyksistä. Syvemmiltä tasoilta irronneet nappet voivat liukua pään yli suurella nopeudella ja kulkea satojen kilometrien päähän ennen kuin ne ovat loppujen lopuksi nojautuneet tai uppoutuneet foreland-alueen rakenteisiin. Liike voi tapahtua useissa tasoissa, ja nappit voivat liittyä toisiinsa sieto- ja lisäkerrostenia muodostaviksi kompleksisiksi rakenteiksi.

Ominaisuuksiin kuuluu tyypillisesti suuret, selkeät vajavuudet ja jänteet, ja nappien reunoilla voi esiintyä kliippejä, jotka ovat nappeja koskemattomia erosioneen säilyneitä kappaleita. Alueilla, joilla nappetektoniset rakenteet ovat selkeitä, tavataan myös décollement-pintoja sekä kerrostuneiden ja metamorfisten kivien erottelua nappeihin kuuluvien kerrosten välillä.

Esimerkkejä nappe-tektonisista vyöhykeistä löytyy Alpeilta, Karpaateilta, Pyreneiltä ja Himalajoilta, joissa napit ovat muodostaneet suuria lisäkerroksia ja vaikuttaneet vuoriston rakenteeseen. Tutkimus nappetektonisista rakenteista auttaa ymmärtämään maankuoren puristumisen ja laajojen orogeneesien kehitystä sekä maankuoren vaihtuvaa geologista historiaa.