määrääaika

Määräaika on suomenkielinen termi, jolla tarkoitetaan ennalta määriteltyä aikaa tai aikajaksoa, jonka kesto on rajoitettu. Se voi viitata esimerkiksi sopimuksiin, velvollisuuksiin tai tehtäviin, joiden voima tai pätevyys on sidottu tähän ajanjaksoon. Määräaika on usein vastakohta jatkuvalle tai toistaiseksi voimassa olevalle järjestelylle.

Määräaikainen työsopimus: Työsopimuslainsäädännössä määräaikainen työsopimus päättyy sovittuun päivämäärään tai tehtävän loppuun. Sitä voidaan käyttää tilapäisiin sijaisuuksiin, projektitöihin tai kausiluonteisiin töihin. Lainsäädäntö edellyttää, että määräaikaisuutta perustellaan eikä sitä saa käyttää yksinomaan jatkuvan henkilöstötarpeen kattamiseen. Usein peräkkäiset määräaikaiset sopimukset voivat johtaa siihen, että työsuhdetta pidetään vakinaisena tai että työntekijä saa oikeuden vakinaiseen työsuhteeseen.

Määräaikaa käytetään myös muualla kuin työsuhteissa: vuokrasopimuksissa, palvelusopimuksissa ja julkisissa hankinnoissa sopimus tai tarjous on voimassa vain määritellyn ajanjakson tai tietyn määräajan. Määräaikaisuuden tarkoituksena on turvata aikarajat, jolloin osapuolilla on mahdollisuus arvioida tilannetta ja tehdä uudelleenjärjestelyjä sopimuskauden päättyessä.