määräaikaisuuden

Määräaikaisuuden käsite viittaa työsuhteen tilaan, jossa työntekijän asema ja oikeudet määräytyvät sopimuksen voimassaolon mukaan. Suomessa määräaikainen työsopimus solmitaan, kun työnantajalla on tarve työvoimalle tietyn ajan tai tietyn tehtävän suorittamiseksi. Määräaikaisuutta voidaan käyttää esimerkiksi sijaisuudessa sairauden tai vanhempainpoissaolon vuoksi, kausityössä, projekti- tai muussa tilapäisessä työssä sekä muussa rajatummassa ajanjaksossa.

Perustelu ja muoto. Määräaikaisuudelle on oltava perusteltu syy: sopimus voidaan solmia määräajaksi, kun on kyse esimerkiksi sijaisuudesta, projektityöstä tai tilapäisestä lisätyöstä. Sopimuksessa mainitaan alkamispäivä sekä päättymispäivä tai kuvaillaan tehtävä ja sen keston. Toistuva määräaikainen työsopimus ilman riittävää perustetta voi johtaa siihen, että työsuhde katsotaan pysyväksi.

Päättyminen ja vaikutukset. Määräaikainen työsuhde päättyy automaattisesti, kun sovittu kesto tai tehtävä on täytetty, eikä erillistä irtisanomista yleensä tarvita. Jos tarve jatkuu, työnantaja voi solmia uuden määräaikaisen sopimuksen tai tarjota pysyvän sopimuksen, mikäli edellytykset täyttyvät. Oikeudet ja velvollisuudet, kuten palkka ja vuosiloma, määräytyvät työsuhteen keston mukaan, ja pysyvään työsuhteeseen siirryttäessä oikeudet voivat täydentyä.

Määräaikaisuuden tarkoituksena on vastata ajankohtaiseen tarpeeseen joustavasti, mutta sitä tulisi käyttää vain perusteltujen syiden mukaisesti ja selkeästi juridisesti määriteltynä.