monoteistinen

Monoteistinen tarkoittaa uskontoa tai uskonnollista opetusta, jossa uskotaan yhteen Jumalaan. Etymologisesti sana juontuu kreikan sanoista monos, tarkoittaen “yksi”, ja theos, “jumala”. Monoteismi on vastakohta polyteismille, jossa palvotaan useita jumalia. Joissakin yhteyksissä on kuitenkin erilaista: monoteistiset traditiot voivat sallia muiden jumalien olemassaolon (henoteismi tai monolatria), vaikka palvonta kohdistuu yhteen jumalaan.

Monoteistiset perinteet kattavat useita maailmanuskontoja. Yleisesti ne käsittävät juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin, joissa Jumala nähdään ainoana todellisena jumalana ja kaiken luojana. Muita uskontokuntia, kuten sikhismi, on usein luokiteltu monoteistisiksi, vaikka sen opit voivat erota länsimaisen monoteismin määritelmistä. Zoroastrianismi on historiansa kuluessa nähty sekä monoteistisenä että dualistisena uskontona; pääjumala Ahura Mazda voidaan nähdä korkeimpana jumalana, mutta kokonaisuutta tulkitaan eri tavoin.

Käsitteellä on historiallisia ja teologisia ulottuvuuksia: monoteismin synty ja kehitys ovat liittyneet sekä uskonnolliseen reformiin että filosofiseen pohdintaan Jumalan ominaisuuksista, kaikkivaltiudesta ja yksittäisyydestä. Nykykeskustelussa monoteistisuus on edelleen keskeinen käsite teologiassa, uskonnonfilosofiassa ja ekumenisissa keskusteluissa, joissa tarkastellaan, miten yksi jumala voidaan ymmärtää ja miten se määrittää uskonnollista identiteettiä.