monosyyteillä

Monosyytti on eräs tyyppi valkosolua, jota esiintyy ihmisen ja muiden nisäkkäiden verenkierrossa. Monosyytit ovat suurimpia sirkuloivia soluja ja ne ovat osa immuunijärjestelmää. Ne muodostuvat luuytimessä ja vapautuvat verenkiertoon. Monosyytit ovat tärkeässä roolissa elimistön puolustusmekanismeissa.

Kun monosyytti havaitsee vierasaineen, kuten bakteerin tai viruksen, se voi erilaistua makrofagiksi tai dendriittisoluksi. Makrofagit ovat kyvykkäitä fagosytoimaan eli syömään ja hajottamaan patogeenejä ja kuolleita soluja. Ne myös esittelevät vierasaineiden osia muille immuunijärjestelmän soluille, mikä käynnistää kohdennetumman immuunivasteen. Dendriittisolut ovat erikoistuneet antigeenien esittelyyn T-soluille, jotka ovat keskeisiä adaptiivisessa immuunivasteessa.

Monosyyttien normaali määrä veressä on tyypillisesti välillä 2-10% kaikista valkosoluista. Jos monosyyttien määrä on koholla, se voi viitata erilaisiin tiloihin, kuten infektioihin, autoimmuunisairauksiin tai jopa joihinkin syöpiin. Vastaavasti liian alhainen monosyyttien määrä voi liittyä luuytimen toimintahäiriöihin tai tiettyihin lääkehoitoihin. Monosyyttien toiminnan ja määrän seuranta on siten tärkeää terveyden arvioinnissa.