monikkomuotosta

Monikkomuotosta on suomenkielinen kielioppitermi, joka viittaa sanan monikkomuodon elatiiviseen muotoon. Monikkomuoto tarkoittaa sanan taivutettua muotoa, jolla ilmaistaan useampia kohteita. Elatiivinen muoto (-sta/-stä) ilmaisee alkuperää tai lähtökohtaa, ja tässä yhteydessä monikkomuotosta käytetään kuvaamaan tilannetta, jossa tarkastellaan jonkin sanan monikkomuodon lähdettä tai ulosottoa kieliopillisesti.

Käytännössä monikkomuotosta muodostetaan yhdistämällä perusmuotoon monikkomuodosta sekä elatiivin pääte. Tämä muoto on pääasiassa kielitieteellisessä tekstissä ja opetuksessa, joissa käsitellään sanan muodonmuutoksia ja taivutussääntöjä. Monikkomuotosta ei useinkaan esiinny arkipielessä itsenäisenä ilmaisuna, vaan sen käsittely liittyy laajemmin sanan taivutusten ja ryhmittelyjen kuvaamiseen morphology- ja syntaksitieteellisessä kontekstissa.

Käytön haasteiksi voi muodostua se, että elatiivinen muoto ja muut tapaustyypit voivat aiheuttaa sekaannusta erityisesti, kun viitataan sanan muodon lähteeseen tai kun vertaillaan yksikkö- ja monikkotapauksia. Kielitieteellinen tarkastelu voi vaatia erottelua siitä, milloin puhutaan perusmuodosta, monikkomuodosta tai niiden muista taivutusmuodoista.

Näin ollen monikkomuotosta kuvastaa elatiivinen muoto sanan monikkomuodon kontekstissa ja on tärkeä käsite erityisesti suomen kielen taivutuksen ja morfologian tutkimuksessa.

---