modulaariset

Modulaariset ovat ilmiöitä, rakenteita tai järjestelmiä, joita ohjaa modulaarisuuden periaate: toiminnallisuus jaetaan erillisiin, itsenäisiin moduuleihin, joilla on omat julkiset rajapintansa. Moduulit voidaan korvata tai päivittää ilman, että koko järjestelmää täytyy muuttaa. Modulaarisuus mahdollistaa ketterän kehityksen, testauksen ja ylläpidon sekä helpottaa laajennettavuutta.

Sovellusalat ja kontekstit vaihtelevat, mutta modulaarisuutta käytetään laajalti tietotekniikassa ja ohjelmistotuotannossa: moduulipohjaisessa ohjelmistokehityksessä, arkkitehtuureissa sekä kirjastoissa ja plug-in-pohjaisissa järjestelmissä. Teollisessa suunnittelussa moduulisuus näkyy standardoitujen osien, kuten komponenttien ja liitospisteiden, käytössä, joita voidaan yhdistellä uusiksi tuotteiksi. Koulutuksessa modulaarinen opetus rakentuu itsenäisistä opintokokonaisuuksista, joita voidaan yhdistellä tarpeen mukaan.

Hyödyt ovat muun muassa muokattavuuden, uudelleenkäytettävyyden ja skaalautuvuuden paraneminen. Moduulit mahdollistavat erillisen kehityksen ja testauksen sekä nopeamman reagoinnin muuttuviin vaatimuksiin. Yhteensopivuuden etuna on selkeä rajapintojen määrittely ja standardointi, mikä tukee yhteisö- tai ekosysteemipohjaista kehitystä.

Haasteet liittyvät suunnitteluun ja hallintaan: modulaarisuuden järkevän tasapainon löytäminen, rajapintojen ylläpito ja versionhallinta, sekä mahdollinen lisäys suorituskyvyssä tai monimutkaistumisessa, kun järjestelmä kasvaa.

Termistöyn liittyvät:ss modulaarisuus, modulaarinen arkkitehtuuri, moduulipohjainen suunnittelu sekä plug-in-arkkitehtuurit. Modulaariset käsittelyt esiintyvät sekä teknisissä että organisatorisissa konteksteissa.